Pihassa olevan omenapuun oksat on täynnä omenoita. Keräsin eilen ison sankollisen ja keitin hilloa.
Tänään kiipesin taas puuhun ja heilutin oksia niin, että omenat vain ropisivat maahan. 3-vuotias poikamme seisoskeli omppusateessa, onneksi yksikään omppu ei "napsahtanut nuppiin", niinkuin hän tapaa sanoa. Hän on niin innoissaan, "mennäänpä keräämään omenoita!". Ja se kaikista punaisin omena piti saada itselle ja puraista, vaikka maku oli liian kirpeä ja omena päätyi puskan juurelle oravalle :) Ja puuhunkin piti yrittää kiivetä kun kerta äitikin oli siellä keikkunut...
Tämän päivän omenoista tuli piirakkaa ja loput odottaa vielä sankossa.
Ihanaa tämä sadonkorjuun aika!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahdun kommenteistasi! Kiitos :)